Kaikki julkaistu tieto Suomen tulevasta kansalaisuuskokeesta — poliittinen tausta, lainsäädäntöprosessi, täydellinen aikataulu, kokeen sisältö, vapautukset ja viralliset lähteet. Päivitetään sitä mukaa kuin uutta tietoa julkaistaan.
Viimeksi päivitetty: syyskuu 2026
Eduskunta hyväksyi lakimuutokset 10.6.2026 ja tasavallan presidentti vahvisti ne 16.6.2026. Laki tulee voimaan 1.1.2027, ja koetta vaaditaan hakemuksilta, jotka jätetään 1.3.2027 tai sen jälkeen. Uusi vaatimus koskee 18–64-vuotiaita kansalaisuudenhakijoita. Vapautuksia myönnetään niille, joilla on suomalainen ylioppilastutkinto tai tutkinto suomalaisesta korkeakoulusta.
Koevaatimus perustuu pääministeri Orpon hallitusohjelmaan (2023) ja sisäministeriön valmistelemaan esitykseen kansalaisuuslain (359/2003) muuttamisesta. Koe on osa laajempaa uudistusta, jolla vahvistetaan kansalaisuuden merkitystä. Vastaavia kokeita on jo käytössä Ruotsissa, Tanskassa, Alankomaissa, Itävallassa ja useissa muissa EU-maissa.
Laki on vahvistettu. Kokeen tarkka formaatti (kysymysmäärä, aikaraja, hyväksymisraja) ei ole vielä virallisesti vahvistettu. Aihealueet on kuitenkin jo julkaistu — harjoittelu kannattaa aloittaa jo nyt.
Ajatus kansalaisuuskokeesta on ollut suomalaisessa poliittisessa keskustelussa jo pitkään. Konkreettiseksi ehdotukseksi se nousi pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelmassa kesäkuussa 2023. Ohjelmaan kirjattiin, että kansalaisuuden saamisen edellytyksiä tiukennetaan ja kansalaisuuden merkitystä vahvistetaan — mukaan lukien tietopohjainen kansalaisuuskoe.
Sisäministeriö vastaa Suomessa kansalaisuuslainsäädännöstä. Valmistelu alkoi syksyllä 2023. Lausuntokierros toteutettiin vuoden 2024 aikana. Eduskunta hyväksyi lakimuutokset 10.6.2026 ja tasavallan presidentti vahvisti ne 16.6.2026.
"Kansalaisuus on Suomeen sitoutumisen vahvin ilmaus. On perusteltua edellyttää, että hakija tuntee suomalaisen yhteiskunnan perusteet."
— Hallitusohjelma 2023, maahanmuuttopoliittinen lukuKansainvälisessä vertailussa Suomi on ollut kansalaisuusvaatimusten osalta löysempi kuin Pohjoismaiset naapurinsa. Ruotsi ottaa oman kokeensa käyttöön kesäkuussa 2026, Tanska on edellyttänyt koetta jo vuodesta 2012. EU-tasolla kansalaisuustesti on käytössä tai käyttöön tulossa suurimmassa osassa jäsenvaltioita.
Pääministeri Orpon hallitusohjelma "Vahva ja välittävä Suomi" julkaistaan. Kansalaisuustesti kirjataan maahanmuuttopoliittisiin tavoitteisiin. Sisäministeriö saa tehtäväksi valmistella lainmuutoksen.
Sisäministeriö valmistelee hallituksen esitystä kansalaisuuslain muuttamisesta. Valmisteluryhmä konsultoi Migria, kuntia, yliopistotutkijoita ja kansalaisjärjestöjä.
Lausuntopyyntö lähetetään sidosryhmille. Migri, kunnat, maahanmuuttojärjestöt, yliopistot ja elinkeinoelämä toimittavat lausuntonsa. Enemmistö suhtautuu vaatimukseen ymmärtäväisesti mutta edellyttää selkeitä vapautussäännöksiä.
Hallituksen esitys annettiin eduskunnalle. Hallintovaliokunta järjesti asiantuntijakuulemiset ja perustuslakivaliokunta antoi lausuntonsa. Eduskunta hyväksyi lakimuutokset 10.6.2026.
Tasavallan presidentti Alexander Stubb vahvisti kansalaisuuslain muutokset. Migri ja kokeen järjestäjä aloittivat käytännön toimeenpanon valmistelun — koetilaisuudet, sähköinen järjestelmä ja tiedottaminen.
Kansalaisuuslain muutokset tulevat voimaan. Siirtymäaika kestää 28.2.2027 asti: sinä aikana jätetyt hakemukset käsitellään vielä vanhan lain mukaan. Koetta vaaditaan hakemuksilta, jotka jätetään 1.3.2027 tai sen jälkeen.
Viralliset kansalaisuuskokeet alkavat. Tarkka ajankohta, koejärjestelyt ja kokeen formaatti vahvistetaan Migrin toimesta.
Hallituksen esitys lisää kansalaisuuslakiin (359/2003) uuden edellytyksen: hakijan on osoitettava riittävät tiedot suomalaisesta yhteiskunnasta, historiasta, instituutioista ja perusoikeuksista. Tiedot osoitetaan hyväksymällä virallinen kansalaisuuskoe tai muulla hyväksyttävällä tavalla (ks. kohta 6: Vapautukset).
"Suomen kansalaisuus on merkittävä oikeusasema. On perusteltua, että hakija osoittaa tuntevansa yhteiskunnan, johon liittyy täysivaltaisena jäsenenä."
— Sisäministeriö, lainvalmisteluaineisto 2024Laki on vahvistettu. Kokeen tarkka formaatti, virallinen oppimateriaali ja ilmoittautumismenettely vahvistetaan Migrin toimesta ennen maaliskuuta 2027. Tämä sivu päivitetään sitä mukaa kuin virallisia tietoja julkaistaan.
Kokeen tarkka formaatti — kysymysmäärä, aikaraja ja hyväksymisraja — vahvistetaan myöhemmin lain astuttua voimaan. Aihealueet on kuitenkin jo julkaistu. CivicLearn-alustalla on 800 harjoituskysymystä näistä viidestä aihealueesta selitysten kera.
Virallinen koe järjestetään suomeksi tai ruotsiksi hakijan valinnan mukaan. CivicLearn-alustalla kaikki 800 harjoituskysymystä ovat saatavilla kolmella kielellä (suomi, ruotsi, englanti), jotta voit opiskella omalla äidinkielelläsi ennen koetta.
Useimmissa EU-maissa kansalaisuuskokeessa on 20–40 monivalintakysymystä, aikaraja 30–45 minuuttia ja hyväksymisraja 70–80 %. Suomen lopullinen malli vahvistetaan toimeenpanon yhteydessä.
Vapautusten tarkka laajuus ja mahdolliset lisäpoikkeukset täsmentyvät toimeenpanoasetuksissa ennen maaliskuuta 2027.
Kansalaisuuslaki edellyttää jo nyt tyydyttävää suomen tai ruotsin kielen taitoa. Tämä on erillinen vaatimus, jonka kansalaisuuskoe ei korvaa. Kielitaito osoitetaan yleensä Yleisellä kielitutkinnolla (YKI, taso 3 tai ylempi), Eurooppalaisella kielitutkinnolla tai suomalaisen koulutuksen kautta. YKI-kielitestiharjoittelu on myös saatavilla CivicLearn-alustalla.
Kansalaisuuskoe on lisävaatimus nykyisten ehtojen päälle. Alla kooste voimassaolevista päävaatimuksista (kansalaisuuslaki 359/2003). Nämä eivät merkittävästi muutu uudistuksen myötä.
Pääsääntö: yhtäjaksoinen laillinen asuminen Suomessa vähintään 5 vuotta välittömästi ennen hakemusta, tai 7 vuotta 15 ikävuoden täyttämisen jälkeen yhteensä. Pohjoismaiden kansalaisilla lyhyempi vaatimus (2 vuotta).
Tyydyttävä suomen tai ruotsin kielen suullinen ja kirjallinen taito. Osoitetaan mm. YKI-testillä (taso 3+), perusopetuksen tai lukion oppimäärällä suomalaisessa koulussa tai korkeakoulututkinnolla suomalaisesta oppilaitoksesta.
Hakijalla ei saa olla lain tarkoittamia rikostuomioita tai muita esteitä. Migri harkitsee tapauskohtaisesti. Vakavat rikokset voivat johtaa hakemuksen hylkäämiseen tai pidennettyyn odotusaikaan.
Hakijan henkilöllisyys on osoitettava luotettavasti. Yleensä vaaditaan passi tai muu voimassa oleva matkustusasiakirja. Täydelliset tiedot: migri.fi/kansalaisuus.
Tukijat katsovat, että koe vahvistaa kansalaisuuden merkitystä ja varmistaa, että kansalaisia saavat henkilöt tuntevat Suomen instituutiot, oikeudet ja velvollisuudet. Kansainvälinen trendi EU:ssa menee kohti tiukempia vaatimuksia, ja Suomi on tähän saakka ollut poikkeuksellisen salliva.
Maahanmuuttojärjestöt ja osa lausunnonantajista on nostanut esille riskin siitä, että koe muodostaa esteen jo hyvin integroituneille henkilöille, joille formaalinen kansalaistieto saattaa olla puutteellinen. Erityisesti iäkkäiden, vähän koulutettujen ja pitkäaikaisesti Suomessa asuneiden tilanne on herättänyt huolta.
"On tärkeää, että kokeen vaikeustaso on mitoitettu oikein ja vapautussäännökset ovat riittävän joustavia. Koe ei saa muodostua keinotekoiseksi esteeksi jo integroituneille henkilöille."
— Pakolaisneuvonta ry, lausunto sisäministeriölle, 2024Lausuntokierroksella herätettiin kysymyksiä siitä, kuka kehittää ja järjestää kokeen, miten koetilaisuudet organisoidaan maan eri osissa mukaan lukien harvaan asutut alueet, ja miten digitaalinen tietoturva varmistetaan. Nämä kysymykset ratkeavat toimeenpanovaiheessa.
Aikataulu on tiukka. Laki vahvistettiin 16.6.2026, se tulee voimaan 1.1.2027 ja koetta vaaditaan 1.3.2027 alkaen. Vastaavissa maissa (Ruotsi) kehitystyöhön kului 2–3 vuotta.
Virallista koetta ei ole vielä julkaistu. Aihealueet ovat kuitenkin tiedossa, ja on viisasta aloittaa harjoittelu jo nyt. Kokeen vaatimustaso tulee todennäköisesti vastaamaan yleissivistävää tietoa suomalaisesta yhteiskunnasta — ei erikoistietoa tai akateemista osaamista.
Suosittelemme 4–8 viikon järjestelmällistä harjoittelua taustasta riippuen. Aloita aihealueista, jotka tuntuvat vierailta, harjoittele simulaatioilla ja seuraa edistymistäsi aihealueittain. Kielitaidon (YKI) harjoittelu kannattaa ajoittaa rinnakkain.
Vastuunrajoitus: Kansalaisuuskoe.com on riippumaton valmistautumisalusta eikä meillä ole yhteyttä Suomen valtioon, Migriin tai muihin viranomaisiin. Harjoituskysymyksemme perustuvat vahvistettuihin aihealueisiin eivätkä ole virallisia koekysymyksiä. Hakijoita koskevat viralliset tiedot ja ohjeet löytyvät aina migri.fi-sivustolta.
800 kysymystä 5 aihealueelta, kolmikielinen tuki FI/SV/EN, selitykset jokaiseen kysymykseen.
Hanki täysi käyttöoikeus — €69